Vaellus Korvatunturille Savukosken puolelta alkaa Kemihaaran pysäköintialueelta, joka sijaitsee noin 107 kilometriä pohjoiseen Savukosken kirkonkylästä. Sieltä lähtee merkitty reitti Korvatunturinmurustalle, ja tämä on käytännössä ainoa virallinen lähtöpiste Savukosken suunnalta tehtävälle Korvatunturi-vaellukselle. Alla käymme läpi reitin pituuden, parhaan ajankohdan, tarvittavat luvat ja sen, miksi Samperin Savotta on täydellinen tukikohta koko seikkailulle.
Mistä Korvatunturin vaellusreitti alkaa Savukosken suunnalta?
Korvatunturin vaellusreitti Savukosken suunnalta alkaa Kemihaaran pysäköintialueelta, jonne pääsee ajamalla noin 107 kilometriä pohjoiseen Savukosken kirkonkylästä. Kemihaara toimii porttina Urho Kekkosen kansallispuiston syvimpiin erämaihin, ja sieltä lähtevä merkitty polku on vakiintunut lähtöpiste kaikille, jotka haluavat suunnata Korvatunturi-vaellukselle Itä-Lapin sydämeen.
Kemihaaran pysäköintialueelta reitti kulkee Itäkairan erämaisiin maisemiin, missä Lapin tunturit, erämaajoet ja avaruus avautuvat vaeltajan ympärille asteittain. Reitti on merkitty, mutta maasto on silti vaativa ja tarjoaa aidon erämaakokemuksen. Kartan ja kompassin mukaan ottaminen on puistossa pakollista myös merkityillä reiteillä, sillä olosuhteet voivat muuttua nopeasti.
Kemihaara–Korvatunturinmurusta-reitti kulkee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella, joka on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto yli 2 500 neliökilometrin pinta-alallaan. Puistossa on yli 200 kilometriä merkittyjä reittejä, 37 tupaa ja kymmeniä laavuja sekä tulipaikkoja, joten reitistön infrastruktuuri tukee monipäiväistäkin vaellusta.
Kuinka pitkä on Korvatunturin vaellusreitti?
Kemihaaran pysäköintialueelta Korvatunturinmurustalle on 18 kilometriä yhteen suuntaan, eli koko edestakaiselle vaellukselle kertyy yhteensä 36 kilometriä. Tämä tekee reitistä vaativan päiväretken tai mukavamman kahden päivän vaelluksen, jos hyödyntää puiston majoitustupien palveluita matkan varrella.
On tärkeää huomata, että Korvatunturinmurustalle pääsee ilman rajavyöhykelupaa, mutta itse Korvatunturin huipulle tai rajavyöhykkeelle eteneminen vaatii erillisen luvan. Monille vaeltajille Korvatunturinmurusta onkin matkan päätepiste ja samalla retkeilyn kohokohta, sillä se tarjoaa upeat näkymät ympäröivään erämaaluontoon.
Talvella reitti muuttuu luonteeltaan erilaiseksi: moottorikelkkojen uomat helpottavat hiihtämistä ja reitin seuraamista lumisissa olosuhteissa. Tällöin UKK-puiston vaellus muuttuu enemmän hiihtoretkeksi, mutta elämys on yhtä lailla ainutlaatuinen. Kesällä ja syksyllä reitti kulkee tunturikankaiden ja erämaasoiden halki, ja Urho Kekkosen kansallispuiston vaihteleva maasto tekee vaelluksesta monipuolisen seikkailun.
Milloin on paras aika vaeltaa Korvatunturille?
Paras aika vaeltaa Korvatunturille on heinäkuusta syyskuuhun, jolloin lumeton maasto on kulkukelpoinen ja päivänvalo riittää pitkille päiväretkille. Ruska-aika elokuun lopusta syyskuun puoliväliin on erityisen suosittu, sillä Itä-Lapin tunturimaisemat hehkuvat punaisina ja kultaisina väreinä.
Talvella, tyypillisesti joulukuusta huhtikuuhun, reitti soveltuu hyvin hiihtäjille. Kelirikon aikaan, eli toukokuussa ja alkukesästä, reitti voi olla vaikeakulkuinen sulavien lumien ja märän maaston takia, joten tätä ajanjaksoa kannattaa välttää. Kesäkuussa yöttömät yöt tekevät vaelluksesta erityisen tunnelmallisen kokemuksen, vaikka hyttyset voivat olla aktiivisimmillaan.
Vuonna 2026 kannattaa tarkistaa ajantasaiset reittitiedot ennen lähtöä, sillä puiston tupa- ja laavuvaraukset sekä mahdolliset reittimuutokset päivitetään luontoon.fi-palvelussa. Hyvä etukäteissuunnittelu on avain onnistuneeseen Korvatunturi-vaellukseen.
Mitä lupia tai sääntöjä Korvatunturin vaellukseen tarvitaan?
Jos haluat vaeltaa Korvatunturin rajavyöhykkeelle asti, tarvitset Rajavartiolaitoksen myöntämän rajavyöhykeluvan. Lupa on maksuton ja haettavissa osoitteesta raja.fi. Korvatunturinmurustalle sen sijaan pääsee ilman rajavyöhykelupaa, joten pelkälle perusvaellukselle riittää normaali valmistautuminen.
Urho Kekkosen kansallispuistossa on myös muita käytännön sääntöjä, jotka jokaisen vaeltajan tulee tuntea:
- Kartta ja kompassi ovat pakollisia varusteita kaikilla reiteillä
- Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulipaikoilla
- Jätteet on kannettava mukanaan pois puistosta
- Lemmikkieläimet on pidettävä kytkettynä
- Moottoriajoneuvot on kielletty puiston alueella ilman erityislupaa
Lisätietoa Korvatunturin alueesta, sen historiasta ja käytännön ohjeista löydät korvatunturi.fi-sivustolta. Rajavyöhykelupa kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen vaellusta, sillä käsittelyaika voi vaihdella.
Majoitus ennen ja jälkeen vaelluksen
Me Samperin Savotassa tarjoamme ihanteellisen tukikohdan kaikille, jotka suunnittelevat vaellusta Korvatunturille Savukosken kautta. Majapaikastamme Kemijoen varrella on luonteva yhteys pohjoiseen, ja autamme mielellään vaelluksen käytännön suunnittelussa paikallisen asiantuntemuksemme voimin.
Samperin Savotassa on viihtyisät majoitustilat eri tarpeisiin, laadukas ravintola paikallisia raaka-aineita hyödyntäen sekä savusaunaelämykset Kemijoen rannalla vaelluksen jälkeistä rentoutumista varten. Tarjoamme myös räätälöityjä luontoretkiä ja aktiviteetteja, jotka täydentävät omavaraista erämaavaellusta tai toimivat vaihtoehtona niille, jotka haluavat kokea Itä-Lapin luonnon oppaan johdolla.
Kemihaaran pysäköintialueelle on matkaa Samperin Savotasta noin 107 kilometriä, joten yöpyminen meillä ennen vaellusta mahdollistaa varhaisen lähdön aamulla ja antaa vaeltajalle parhaan mahdollisen startin pitkälle retkelle. Vaelluksen jälkeen lämmin sauna, hyvä ruoka ja mukava vuode ovat ansaittu palkinto raskaasta mutta palkitsevasta reissusta.
Suunnitelmissasi on Itäkaira-vaellus tai Korvatunturin reitti, mutta kaipaat apua käytännön järjestelyissä? Ota yhteyttä meihin niin kerromme lisää majoitusvaihtoehdoista, kulkuyhteyksistä ja siitä, miten teemme vaelluksestasi unohtumattoman Lapin-elämyksen.